SUOMESSA ASUVIEN AFGANISTANILAISTEN on vaikea saada tarvitsemiaan asiakirjoja

SUOMESSA ASUVIEN AFGANISTANILAISTEN on vaikea saada tarvitsemiaan asiakirjoja, sillä Afganistanilla ei ole Suomessa suurlähetystöä ja Afganistanin Ruotsin suurlähetystö on lopettanut käynnit täällä. Monet eivät myöskään pääse matkustamaan Tukholmaan.
Mojtaba Qanezadeh haastatteli Afganistanin Ruotsin suurlähettilästä Abbas Noyania 20.9.2020.
Mojtaba Qanezadeh: Kiitos, että suostuitte haastatteluun, olen Mojtaba Qanezadeh ja edustan Suomen afganistanilaisten järjestöä. Kuten tiedätte, Suomessa asuu paljon afganistanilaisia ja he tarvitsevat konsulaatin palveluja. Suomessa ei kuitenkaan ole Afganistanin suurlähetystöä ja käynnit Ruotsin suurlähetystöstä Suomeen ovat loppuneet. Mistä tämä johtuu ja milloin käynnit voivat jatkua?
Abbas Noyan: Kiitos tästä tilaisuudesta ja tervehdys kaikille maanmiehilleni Suomessa. Emme ole pystyneet käymään Suomessa sen jälkeen, kun meillä alkoi hanke siirtyä biometriseen, elektroniseen passiin. Kun työ oli vielä kesken tuli korona. Toivomme, että pääsemme taas pian jatkamaan käyntejä Helsingissä auttaaksemme Suomessa asuvia afgaaneja.
MQ: Ihmiset tarvitsevat monenlaisia asiakirjoja kuten tazkeran, passin tai esteettömyystodistuksen ja he ovat vaikeuksissa sen takia, ettei Afganistanin suurlähetystä pysty niitä järjestämään. Passin puuttumisen takia he eivät esimerkiksi saa oleskelulupaa. Voisivatko lähetystön edustajat käydä esimerkiksi joka toinen kuukausi Suomessa, kun koronarajoituksista päästään?
AN: Koska Bonnin suurlähetystä vastaa pitkälti biometristen passien järjestelmästä, emme voi vielä luvata mitään, mutta pyrimme pääsemään Suomeen heti kun mahdollista. Voin vakuuttaa, että me emme toivo maanmiehillemme kielteisiä päätöksiä lupahakemuksiin emmekä pakkopalautuksia Afganistaniin. Tiedämme, että ihmisillä on ollut hyvät syyt lähteä Afganistanista ja heillä on siihen oikeus ja teemme parhaamme auttaaksemme, mutta kaikki on ratkaistava lainmukaisesti, eli passin saadakseen hakijalla on oltava tazkira tai henkilötodistus tai sosiaaliturvatunnus. Ilman näitä ei ole mahdollista rekisteröityä järjestelmään ja saada passia. Ne joilla ei ole tazkiraa voivat saada muualla asuvan tazkiran siten, että täyttävät hakemuksen ja lähettävät sen Afganistaniin ja siellä joku lunastaa tazkiran hakijan puolesta. Tazkira tehdään lähisukulaisten tietojen perusteella, (esim. isä, veli tai setä). Sitten väestörekisterivirasto lähettää meille vahvistuksen, ja voimme tehdä passin.
MQ: On tapauksia, joissa jotkut ovat saaneet passin Iranissa tai Pakistanissa ollessaan ja he ovat nyt Euroopassa. Kun he hakevat jatkoa passiinsa, heitä pyydetään toimittamaan todistus henkilöllisyydestään ja syntymäajasta. Kuinka se on mahdollista, kun passin on myöntänyt Afganistanin suurlähetystö? Kuinka neuvotte toimimaan?
AN: Elektronisen passin ensimmäisellä sivulla on koodi, jossa on kaikki tarvittavat tiedot kuten nimi, syntymäaika, passin myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä. Jos he ovat saaneet passin jossain toisessa maassa ja haluavat sille jatkoa niin me emme voi tehdä sitä. Käsin kirjoitetun passin voimassaoloa saattoi pidentää kirjoittamalla pidennyksen passin sivulle, mutta elektronisen passin voimassaoloa ei voi pidentää, sillä siinä on koodi, jota me emme voi muuttaa. Joten heidän pitää hankkia uusi passi ja se tapahtuu niin kuin kuvasin aiemmin.
MQ: Entä aikooko Tukholman konsulaatti alkaa myöntää elektronisia tazkiroita vai ei?
AN: Elektronisten tazkiroiden myöntäminen kuuluu itse asiassa väestörekisterivirastolle Kabulissa eivätkä Afganistanin konsulaatit toimi niiden alaisuudessa. Kuitenkin keskustelin asiasta viime matkallani Afganistanissa väestörekisteriviraston johtajan kanssa ja hän kertoi että tulevaisuudessa tämä olisi mahdollista. Hanke aloitetaan Iranista. Eli tämä on mahdollista Tukholmassa aikanaan mutta en tiedä milloin.
MQ: Kun passi on valmiina Tukholman konsulaatissa, niin miksi sitä ei voida lähettää vaan hakijan pitää mennä hakemaan se?
AN: Aiemmin passeja lähetettiin hakijalle, mutta useat passit katosivat matkalla, joten päädyttiin siihen, että hakijan täytyy itse hakea passi. Kun passi on valmis, Facebook-sivullamme ilmoitetaan hakijan nimi ja passin myöntämisnumero, ja hakija voi tulla noutamaan passinsa. Enempiä käyntejä ei tarvita. Jos hakija haluaa passin postissa, hän voi tilata kujetuksen DHL:n kautta. Meidän vastuulla on antaa passi hakijalle itselleen tai hänen valtuuttamalleen henkilölle. Esimerkiksi yksi henkilö voi hakea vaikka 10 passia, jos hänellä on heiltä valtakirja ja kuitti jonka olemme antaneet passihakemuksen jättämisestä sekä kopio henkilötodistuksesta, joka on myönnetty siinä maassa, jossa passin noutava henkilö asuu.
MQ: Monet kertovat passinsa olevan valmis, mutta kun he menevät Ruotsin konsulaattiin, lähetystön henkilökunta käyttäytyy huonosti ja käskee heitä menemään pois, ja siksi ihmiset joutuvat käymään lähetystössä useita kertoja. Miksi henkilökunta toimii näin?
AN: Käyn konslaatissa 3-4 kertaa viikossa enkä ole havainnut, että näin olisi toimittu. Ehkä tila on ollut liian täysi, erityisesti maanantaisin ja tiistaisin, ja henkilökunta on tuskastunut ja huutamalla pyytänyt hakijaa istumaan tai odottamaan ulkopuolella. Meillä ei ole riittävästi henkilökuntaa emmekä saa tehtyä passeja siinä aikataulussa missä hakijat toivoisivat. Yksi hakee tazkiraa, toinen vihkitodistusta jne joten niiden toimittaminen kestää. Olemme tiedottaneet facebook-sivullamme, että hakekaa passit klo 14 jälkeen, mutta ihmiset tulevat suoraan laivalta aamulla konsulaattiin. Ihmisten kannattaisi lukea neuvomme sivuiltamme. Toimitukset saattavat viipyä, mutta henkilökunnalta ei sallita huonoa käytöstä. Tulen järjestämään konsulaattiin palautelaatikon, johon ihmiset voivat kirjoittaa valituksensa. Eräs hakija valitti, että häntä puhuteltiin ikävään sävyyn ja käskettiin istua odottamaan. Kun selvitin asiaa, kävi ilmi, ettei hän suostunut käyttämään jonotuslippuautomaattia. Sitä on käytettävä, jotta ihmiset saavat palvelua vuorollaan.
MQ: onko mahdollista että saisimme suurlähetystön tai konsulaatin Suomeen? Monet täällä eivät pysty matkustamaan Ruotsiin.
AN: Emme ole onnistuneet saamaan Suomeen edes vierailevaa suurlähettilästä, saati sitten pysyvää suurlähestöä tai konsulaattia. Se vaatii paljon rahaa ja työntekijöitä, joten en näe että se tapahtuisi vähään aikaan.
MQ: onko vielä jotain muuta, mitä voisitte selvittää?
AN: Afganistanin viranomaiset myöntävät esteettömyystodistuksen, avioeropaperit ja vihkitodistuksen, eivät suurlähetystöt. Mutta jos esimerkiksi henkilö on tullut Suomeen tai Ruotsiin alaikäisenä, me voimme vahvistaa sen, että he ovat olleet silloin naimattomia. Sen sijaan jos he ovat tulleet yli 18-vuotiaina, me emme voi vahvistaa ovatko he naimattomia. On mahdollista, että he ovat menneet jossain naimisiin emmekä me tiedä siitä. Me voimme vahvistaa vihkitodistuksen oikeaksi vain jos pari menee naimisiin täällä Ruotsissa tai Suomessa ja sellaisessa islamilaisessa keskuksessa, jolla on Suomen tai Ruotsin viranomaisten myöntämä oikeus toimia ja vihkiä avioliittoon. Mutta niiden jotka ovat menneet aiemmin naimisin ja joilla on lapsia, pitäisi tulla tänne kahden todistajan kanssa, jotka voivat vahvistaa tietävänsä, että tämä pariskunta on aviossa. Muutoin emme voi tehdä mitään.
Kiitän Suomen afganistanilaisten järjestöä tämän haastattelun järjestämisestä, ja kysymyksiä voi esittää minulle jatkossakin. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla millaisia ongelmia maahanmuuttajilla on ja ehkä heidän on hyödyllistä kuulla vastaukseni. Mitä tulee käynteihin Suomessa, me pyrimme järjestämään Afganistanin hallitukselta rahoituksen tietokoneisiin, jotka asennetaan Bonnissa toimintakelpoisiksi, ja sen jälkeen saavumme Suomen terveysviranomaisten luvalla maahan selvittämään näitä afgaanimaahanmuuttajien asiakirjaongelmia. Tällä hetkellä Ruotsista Suomeen tulijat joutuvat valitettavasti karanteeniin ja se harmittaa varmasti hakijoita, mutta se ei ole meidän hallinnassamme.
Mojtaba Qanezadeh: Kiitos haastattelusta ja ajastanne. Toivottavasti pääsette Suomeen pian hoitamaan maahanmuuttajien asioita.
Abbas Noyan: Toivotan kaikkea hyvää afganistanilaisille kaikkialla maailmassa ja Suomessa.
Käännös englannin kieleen Reza Adib ja suomen kieleen Outi Popp.

Leave a comment

Name *
Email *
Comments *
If you want to show your images next to your comment please go to gravar website
  • 6
  • عقرب
  • 1399
  • 27
  • October
  • 2020
  • 10
  • ربیع الاول
  • 1442

Jäsenyyttä Association