Miksi turvapaikanhakijan tekemä seksuaalirikos tuntuu tuomittavammalta kuin maassa ikänsä asuneen?

hs.fi

Miksi turvapaikanhakijan tekemä seksuaalirikos tuntuu tuomittavammalta kuin maassa ikänsä asuneen? Kysyimme etiikkaan erikoistuneelta professorilta

Oulussa ja Helsingissä on paljastunut useita alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joista epäillään turvapaikanhakijoita. Kysyimme filosofian emeritusprofessorilta Timo Airaksiselta, miksi turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset herättävät enemmän näkyvää tuomintaa kuin maassa ikänsä asuneiden.

Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat olleet viime päivien suurin puheenaihe Suomessa.

Aihe on äärimmäisen vakava. Oulussa seksuaalirikoksia on paljastunut sarjassa. Niistä epäiltiin jo aiemmin kahtatoista ulkomaalaistaustaista miestä, jotka ovat saapuneet Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Tavallinen suomalainen seuraa tapahtumia kauhistuneena. Lapsille tehty väkivalta on kaikissa muodoissaan – mutta erityisesti seksuaalisessa muodossa – hyvin todennäköisesti suurin suomalainen yhteiskunnallinen tabu.

Vielä vaikeammaksi nimenomaan Oulun tapaukset tekee tekijöiden ulkomaalaistausta. Sekä poliittisessa keskustelussa että nettikommenteissa on noussut entistä enemmän esille äänenpainoja, joissa tekoja pidetään erityisen tuomittavana sen takia, keitä epäillyt ovat.

Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö kommentoi olevan ”kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta”. Samalla kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan automaattisesta peruuttamisesta saavutti muutamassa päivässä kymmeniätuhansia allekirjoituksia.

Toisaalta kysymys ei ole aivan yksinkertainen, sillä seksuaalisen väkivallan uhrille teko on hirvittävä tekijän taustasta riippumatta.

Kysymys on lisäksi herkkä myös poliittisesti, sillä se kytkeytyy käynnissä olevaan kiivaaseen maahanmuuttokeskusteluun. Maahanmuuton taas yleisesti arvellaan painavan kevään äänestyspäätöksissä.

Koska puolueilla on aiheessa niin paljon kiinni, on poliitikoiden kannanottoja kuuntelemalla vaikea saada selvää, mikä on tekijöiden ulkomaalaistaustan painoarvo tai merkitys.

On siis kysyttävä asiasta filosofilta.

Siksi haastattelimme pitkän uran filosofian tutkimuksen parissa tehnyttä emeritusprofessoria Timo Airaksista. Airaksinen on tutkinut ja opettanut etiikkaa ja yhteis­kunta­filosofiaa. Kysyimme häneltä, miksi turvapaikanhakijan tekemä seksuaalirikos saattaa tuntua tuomittavammalta kuin maassa ikänsä asuneen, ja onko se oikein vain väärin.

Mutta ennen sitä on varmasti järkevää kerrata tapahtumien taustat.

Viime perjantaina poliisi tiedotti neljästä uudesta epäillystä ja rikoksista, joiden uhrit ovat alle 15-vuotiaita tyttöjä. Samalla poliisi tiedotti ottaneensa kiinni kolme ulkomaalaistaustaista miestä, jotka ovat todennäköisin syin epäiltyjä teoista. Sen jälkeen viikonloppuna samantapainen epäilty seksuaalirikos paljastui Helsingissä.

Vakavat rikosepäilyt ovat herättäneet ihmisissä järkytystä. Erityisesti Oulusta on muodostumassa symboli koko nyt kuumana käyvälle maahanmuuttopoliittiselle keskustelulle.

HS selvitti tällä viikolla, mitä keinoja eduskunnalla on estää vastaavat tapaukset jatkossa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio sanoo jutussa, että kun uusintahakemusten käsittelyä kiristävä laki on viety läpi, ei uusia kiristyksiä turvapaikanhakijoiden suhteen juuri ole.

”Lainsäädännön ja realistisen toiminnan näkökulmasta kaikki mahdollinen alkaa suurin piirtein olla tehty”, Vuorio sanoo.

Kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan automaattisesta peruuttamisesta nousi räjähdysmäisesti esille viime perjantaina tulleen uutisen jälkeen. Aloite on tähän mennessä kerännyt jo yli 100 000 allekirjoitusta. Pelkästään maanantaina allekirjoituksia kertyi yli 50 000, joka riittäisi viemään aloitteen eduskuntaan.

Aloite on tosin oikeudellisesti ainakin kahdella tapaa ongelmallinen. Jo voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan saanut voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Kansalaisaloitteessa ongelmallista on vaatimus oleskeluluvan ”automaattisesta perumisesta ja välittömästä karkottamisesta”. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaiselle on taattava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Kun tuoreet rikosepäilyt ovat nousseet esille, on keskustelussa puhuttu paljon myös seksuaalirikosten kokonaismäärästä Suomessa.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä puhui viime viikonloppuna kokonaiskuvasta.

”Suomessa tapahtuu alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia viisi kappaletta päivässä keskimäärin. Katsoin tilastot kolme vuotta taaksepäin, ja joka ikinen niistä on liikaa”, Sipilä sanoi.

HS kävi rikostilastoja läpi maanantaina. Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna 1 360 lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta. Määrä on enemmän kuin toissa vuonna, mutta vähemmän kuin vuonna 2011, joka oli lukujen valossa 2000-luvun synkin vuosi. Tuolloin poliisin tietoon tuli lähes 1 700 lasten seksuaalisen hyväksikäytön rikosepäilyä.

Rikostilastot kertovat nimenomaan tapauksista, jotka tulevat viranomaisten tietoon.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan seksuaalinen väkivalta ei ole viime vuosina lisääntynyt. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan seksuaalista väkivaltaa kokeneiden määrä on pysynyt enintään kahdessa prosentissa. Viimeisin lapsiuhritutkimus on toteutettu vuonna 2013. Sen perusteella myöskään lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yleistynyt. Sen sijaan se on vuodesta 1988 vähentynyt.

Valtaosa lapsen hyväksikäyttöön liittyvistä rikosepäillyistä on suomalaisia.

Ulkomaalaisia on silti epäiltyinä heidän määräänsä nähden poikkeuksellisen paljon. Viime vuonna lapsiin kohdistuneissa rikoksissa lähes viidesosa epäillyistä oli ulkomaan kansalaisia.

Näihin tilastoihin liittyy viime päivien keskustelussa kiivaasti esille noussut asia, johon myös presidentti Niinistö viittasi viikonloppuna antamassaan haastattelussa.

Niinistön mukaan kestämätöntä on juuri se, että turvapaikan täältä saanut tai sitä hakenut henkilö aiheuttaa itse turvattomuutta Suomessa.

Tähän sisältyy kysymys: onko turvapaikanhakijan tekemä seksuaalirikos tuomittavampaa kuin maassa koko ikänsä asuneen?

Tämän ajatuksen voimistumiseen näyttäisi viittaavan ainakin se, että yksi näkyvimmistä reaktioista viime päivien uutisiin on nimenomaan seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan automaattista peruuttamista ehdottavan kansalaisaloitteen räjähdysmäinen suosion kasvu.

Olemme siis saapuneet pääkysymyksemme ääreen.

Timo Airaksinen.
Timo Airaksinen. (KUVA: Juhani Niiranen / HS)

Professori Timo Airaksinen aloittaa aiheesta puhumisen huomaut­tamalla, että teemaan liittyy kolme eri näkökulmaa: lainsäädäntö, moraaliasiat ja kulttuuriset taustat.

Airaksinen aloittaa lainsäädännöstä.

”Lain edessä jokainen on yhdenvertainen. Oikeuden jumalatar on sokea. Se ei katso mitään muuta kuin yksilöä ja sen tekemiä tekoja. Sitä, ovatko teot rikoksia lain edessä vai eivät. Lain edessä on täysin samantekevää, mikä on tekijän ihonväri, sukupuoli tai muu määrite – kunhan on täysi-ikäinen ja täydessä ymmärryksessä.”

Airaksinen viittaa myös perustuslain määräämiin rajoituksiin siitä, miten ulkomaalaisen saa karkottaa.

”Jos lakiin halutaan karkotuksia, ongelma on se, mihin karkotetaan. Yleensä nämä henkilöt ovat sellaisia, että heillä ei ole paikkaa, mihin mennä. Tämä on iso kysymys Australiassakin, jossa olen parhaillaan käymässä. Täälläkin kysytään, mihin rikolliset karkotetaan. Eihän heitä voi laittaa Helsingin satamassa veneeseen ja potkaista menemään. Mutta nämä ovat juridisia ongelmia.”

Sitten on asian moraalinen puoli.

”Moraalin kannalta voi ajatella, että on erittäin paheksuttavaa tulla Suomeen hakeakseen turvaa ja sitten vaarantaa suomalaisten turvallisuus. Se on todella omituista.”

”Moraalisesta näkökulmasta näiden ihmisten pitäisi olla kiitollisia siitä, että suomalaiset ovat ottaneet vastaan. Heillä ei ole mitään vaatimusoikeutta, että heidät olisi pakko ottaa vastaan, joten me otamme heidät ikään kuin armosta. Silloin on moraalisesti erittäin tuomittavaa, että he toimivat suomalaista lainsäädäntöä vastaan. Kaikki seksuaalirikokset ovat moraalisesti tuomittavia, mutta tämä tuomittavuus tulee ikään kuin siihen päälle.”

Kolmas näkökulma on asian kulttuuriset taustat.

”Toisinaan maahanmuuttajat yrittävät vedota kulttuuritaustaan, joka ikään kuin sallisi heidän toimintansa. Esimerkiksi sanomalla, että heidän kulttuurissaan provokatiivisesti pukeutuneella naisella ei ole vastaavaa oikeutta koskemattomuuteen.”

”Moraalin ja lain kannalta tällaiset puolustukset eivät ole minkään arvoisia. He ovat suomalaisessa kulttuurisessa, ja heidän on toimittava suomalaisen kulttuurin mukaan. Siksihän he ovat täällä, että he eivät pärjää omassa kulttuurissaan, koska heitä on vainottu siellä.”

Airaksinen muistuttaa, että yksilön teon tuomitseminen ja syyllistäminen ei saisi johtaa ryhmän syyllistämiseen.

”Tässä on se riski, että jos tuomitaan kaikki tietyn ryhmän edustajat, saman ryhmän syyttömät joutuvat kärsimään. Moni hyvin täällä käyttäytynyt nuori mies on siksi nyt kauhuissaan. He pelkäävät joutuvansa vastuuseen väärin toimineiden teoista.”

Presidentti Niinistö kehotti uudenvuodenpuheessaan maahanmuuttajaryhmiä kantamaan vastuuta jäsenistään ”omiaan ohjaamalla”.

”Rikoksia tehneet henkilöt pettävät sen luottamuksen, jota Suomi on osoittanut heitä kohtaan. Samalla he vaarantavat muiden maahanmuuttajien aseman herättämällä suomalaisissa vihaa ja kiukkua, joka saattaa yleistyä muihin.”

Kokonaisuuden kannalta Airaksinen sanoo, että oleellisinta on tunnistaa omat motiivinsa keskustelussa.

”Kiteytyykö tässä vihassa ja raivossa jonkinlainen rasistinen motiivi? Vahva julkisuus tapausten ympärillä mobilisoi sen porukan, joka on kaikesta muukalaisvihamielisin ja vahvistaa heidän ennakkoluulojaan maahanmuuttajista. Keskustelussa sekoittuu aito perusteltu huolestuminen naisten ja tyttöjen puolesta sekä rasismi.”

Airaksinen itse pitää tehokkaampaa kotouttamista mahdollisuutena ongelman ratkaisuun.

”Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille pitäisi entistä enemmän luennoida suomalaisesta moraalista, lainsäädännöstä ja symboliikasta. Mitä tarkoittaa, että naiset käyttäytyvät ja pukeutuvat tietyllä tavalla? On oleellista saada maahan tulleet ihmiset noudattamaan suomalaista logiikkaa ja moraalia ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria.”

Juttua muokattu 14.40: Jutussa puhuttiin viime perjantaina tietoon tulleen Oulun tapauksen kohdalla yhteensä neljästä epäillystä. Tarkennettu ilmaisua niin, että siitä käy ilmi, että kyse on neljästä uudesta epäillystä aiemmin tiedossa olleiden epäiltyjen lisäksi. Lisätty jutun alkuun maininta tarkasta aiemmin tiedossa olleista epäiltyjen määrästä.

Leave a comment

Name *
Email *
Comments *
If you want to show your images next to your comment please go to gravar website
  • 4
  • ثور
  • 1398
  • 24
  • April
  • 2019
  • 18
  • شعبان
  • 1440

Jäsenyyttä Association