EU:n kymmenen vuotta kestänyt kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa päättyi joulukuussa.

EUPOLin (European Union Police Missionin) operaation tavoitteena oli tukea Afganistanin poliisia ja vahvistaa maan oikeusvaltiokäytäntöjä.

Operaatiota johti viimeiset vajaat kaksi vuotta ulkoministeriön siviilikriisinhallinnan johtava asiantuntija Pia Stjernvall. Hänen mielestään operaatio lopetettiin liian aikaisin.

– Kyllä siellä olisi vielä tarvittu kehitystä ja apua, Stjernvall sanoo Ylen aamu tv:n haastattelussa.

EU suunnittelee lähettävänsä kriisinhallintajoukkojen tilalle noin viisitoista uutta poliisiasiantuntijaa, mutta Stjernvall pelkää, ettei se riitä.

– Totta kai toivon, että he jatkavat meidän aloittamaamme työtä. Periaatteessa saimme hommat Afganistanissa sellaiseen vaiheeseen, että muut voivat viedä niitä eteenpäin, mutta on iso riski, että tilanne luisuu entiselleen.

Turvallisuustilanne on heikko

Afganistanin poliisi ja armeija ovat sekoittuneet toisiinsa, mikä on Stjernvallin mukaan yksi maan suurimmista ongelmista. Kun poliisit taistelevat sodassa, tavalliselle poliisintyölle ei jää aikaa. EUPOLin operaatio keskittyi ennen kaikkea tähän ongelmaan.

– Yritimme erottaa armeijan ja poliisin toisistaan. Tavoitteemme oli, että poliisi voisi keskittyä tekemään normaaleja töitään kuten rikostutkintaa ja tiedustelua, ja toimimaan kotiväkivaltaa vastaan, Stjernvall kertoo.

Hänen mukaansa maa kaipaisi kipeästi luottamusta poliisiin. Jos poliisi ottaisi kiinni rikollisia ja taistelijoita, maa muuttuisi turvallisemmaksi. Turvalliseen maahan voisi tehdä uusia investointeja ja hyvinvoiti lisääntyisi. Stjernvall puhuu turvallisuuden syklistä, johon maan pitäisi päästä.

Afganistanin turvallisuustilanne mennyt Stjernvallin mukaan muutamassa vuodessa radikaalisti taaksepäin.

– Vielä vuonna 2010 pystyimme liikkumaan afgaanikuskien kanssa normaaleilla autoilla ja käymään esimerkiksi ostoksilla. Nykyään tarvitsemme useita turvamiehiä ja panssaroituja autoja. Kauppoihin ja ravintoloihin ei pääse enää ollenkaan sisään.

Afganistanin pinta-alasta on valtion hallussa enää alle kuusikymmentä prosenttia. Loppua yli neljääkymmentä prosenttia hallitsee taliban.

Maahanmuuttoviraston mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on parantunut, ja Suomesta on viime aikoina palautettu turvapaikanhakijoita maahan. Näkeekö Stjernvall tässä ristiriitaa?

– Palautuksia pitää harkita aina jokaisen yksilön kohdalla erikseen ja ottaa huomioon maan eri alueiden tilanne. Pitää noudattaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, Stjernvall toteaa.

Afganistan on korruptiopesäke

Yksi suurimpia ongelmia Afganistanissa on korruption valtava määrä. Kansainvälinen korruptiota mittaava kansalaisjärjestö Transparency International vertaili korruptiota 176 maassa, ja Afganistan sijoittui aivan häntäpäähän, sijalle 169.

– Kirjoitin omaan loppuraporttiini, että jos korruptiota ei saada pois, niin Afganistania ei ikinä saada kehittymään positiiviseen suuntaan, Stjernvall sanoo.

Afganistanissa poliisin lahjominen on itsestäänselvyys. Ilmiön kitkemistä hidastaa poliisien palkkojen alhainen taso.

– Kabulissa poliisin kuukausipalkka on noin 200 dollaria. Samaan aikaan kaksion vuokra kaupungissa on yli 300 dollaria kuussa. Tällä palkkatasolla on lähes mahdotonta elää poliisina, varsinkin, jos joudut elättämään vielä vaimon sekä viisi-kuusi lasta.

– Tämä tilanne pitäisi korjata, jotta maa saataisiin balanssiin. Ihmisten pitäisi pystyä elämään palkallaan.

“Olisi pitänyt saada enemmän aikaiseksi”

EUPOLin operaation aikana Afganistaniin perustettiin kaksi koulutuslaitosta poliiseille. Ne jatkavat toimintaansa, mikä on Stjernvallin mielestä tietynlainen voitto. Operaatioon syydetyillä miljoonilla olisi hänen mukaansa kuitenkin pitänyt saada enemmän aikaiseksi.

– Afganistanissa on tehty paljon virheitä. Toivottavasti niistä virheistä nyt opitaan.

Positiivista kehitystä on ainakin yhteistyön lisääntyminen eri Afganistanissa toimivien tahojen välillä.

– Esimerkiksi Naton, EUPOLin ja Saksan poliisin välinen yhteistyö siellä on kasvanut. Ennen ei ollut mitään yhteistä koordinaatiota,vaan kilpailimme keskenämme. Viimeiset kaksi vuotta panostimme paljon siihen, että kaikki tietävät, mitä kukakin tekee. Nykyään tehtäviä jaetaan eikä päällekkäisyyksiä enää tule.

Stjernvall veikkaa, että Afganistanin tilanne kehittyy pikku hiljaa parempaan suuntaan.

– Kaikkeahan siellä voi tapahtua. Voi myös olla, että sinne tulee kauhee kaaos. Mutta oletan sellaista hiljasta, tasasta kehitystä.