dari    english    suomi   
ADCO logo
    Etusivu     Artikkelit     Keitä olemme     Teidän mielipiteenne     Yhteystiedot     Linkkejä     Arkisto     Uutiset     Vieraskirja
·

      Afganistanin historia
· Afganistan operaatioalueena

Afganistan operaatioalueena


31.12.2005 03:02

Maan rakenteelliset yleispiirteet ja ilmasto

Afganistan sijaitsee Etelä-Aasiassa noin 4000 km päässä Suomesta. Afganistanin pinta-ala on noin 647 500 km² eli se on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomi. Maan rajojen yhteispituus on noin 5529 km. Naapureita ovat, (suluissa yhteisen rajan pituus km): Turkmenistan (744), Uzbekistan (137), Tazikistan (1206), Kiina (76), Pakistan (2430) ja Iran (936).

Maan asukasluku on 28 513 677 (arvio 2004), asukkaita on keskimäärin 44 henkilöä neliökilometriä kohti. Väestön ikäjakauma on 0 – 14 -vuotiaita 44,7%, 15 – 64 -vuotiaita 52,9 %, 65 ja yli 2,4 %. Odotettavissa oleva elinikä on naisilla 42,7 vuotta ja miehillä 42,3 vuotta.

Afganistan ja sen naapurit

Afganistan on pääosin vuoristoista aluetta. Lähes 50 % maan pinta-alasta on vähintään 2 km:n korkeudessa. Vuoristoissa korkeuserot ovat suuria ja vaikeuttavat liikkumista. Vaikeiden lumiolosuhteiden vuoksi suurin osa vuoristoissa sijaitsevista teistä on talvisin käyttökelvottomia. Maanjäristykset ovat suhteellisen yleisiä. Maan alhaisin paikka on Amu Darya 258 m ja korkein paikka Nowshak 7 485 m merenpinnasta. Hindu Kushin vuoristo toimii jakajana maan pohjois- ja eteläosien välillä. Vuoristo jakaa maan kolmeen maantieteellisesti hyvinkin erilaiseen osaan: Keskinen ylämaa, pohjoinen tasankoalue ja lounainen ylätasankoalue.

Keskinen ylämaa on laajuudeltaan noin 256 000 km². Alueelle on tyypillistä korkeat vuoret ja syvät kapeat laaksot. Ilmasto on yleensä kuivaa. Lämpötilaerot kesä ja talven välillä ovat suuria. Maasto vaihtelee aavikosta niittyihin.

Lounainen ylätasankoalue on tyypillisesti tasankoa tai hiekka-aavikkoa. Alueella on usein hiekkamyrskyjä. Maaperä on erittäin hedelmätöntä, pois lukien jokivarret lounaisosassa. Autiomaa-alue on kooltaan noin 128 000 km² ja sitä halkovat useat isot joet, kuten Helmand. Keskimääräinen korkeus on noin 1 000 m merenpinnasta.

Pohjoinen tasankoalue on kooltaan noin 64 000 km². Alue on erittäin hedelmällistä vuoriston reuna-aluetta ja tasankoa. Keskimääräinen korkeus on noin 650 m merenpinnasta. Suurin osa maan maataloudesta on keskittynyt tälle alueelle. Alueella on myös merkittäviä mineraali- ja maakaasuesiintymiä.

Afganistanissa vallitsevaa ilmastoa voidaan kuvata sanonnalla “kuumat kesät ja kylmät talvet”. Kesällä päivälämpö nousee Kabulissa usein yli 40C ja talvella yölämpö voi laskea alle -15C. Vuoden keskimääräinen minimilämpötila on 5 astetta ja maksimilämpötila 20 astetta. Viimeisinä neljänä vuotena maata on vaivannut kuivuus. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 339 mm. Sateet ovat usein lyhytaikaisia mutta rankkoja.

Maan pääelinkeino on maatalous. Noin 12 % maasta on viljelykelpoista. Metsää tai tiheikköä on noin 3 %. Maassa tuotetaan muun muassa vehnää, puuvillaa, riisiä, maissia sekä hedelmiä. Afganistan on yksi maailman suurimmista huumeiden tuottajista. Yli 80 % Eurooppaan menevästä raakaoopiumista tuotetaan Afganistanissa. Suurin osa maan ulkomaanvaluutasta tulee siis edelleen huumekaupasta. Vuonna 2003 Afganistan tuotti yli 3 600 tonnia raakaoopiumia. Huumeiden päätuotantoalueet ovat eteläinen Helmland ja kaakkoinen Nangahar.

Ennen Afganistanin sotaa maan tärkein kauppakumppani oli Neuvostoliitto. Toistaiseksi maalla ei ole ollut suurta merkitystä raaka-aineiden tai energian tuottajana. Kuitenkin Heratin alueelta on löydetty lupaavia öljyesiintymiä ja maan eteläosasta uskotaan löytyvän niitä vielä lisää. Alueen maakaasuesiintymien hyödyntäminen aloitettiin 1960-luvulla.

Pääkaupunki on Kabul, jossa asukkaita on eri lähteistä riippuen arvioiden mukaan noin noin neljä miljoona (pakolaiset mukaan lukien). Muita suuria kaupunkeja ovat Herat (1 000 000 asukasta), Kandahar (500 000 asukasta), ja Mazar-E-Sharif (500 000 asukasta). Maimanassa on noin 50 000 asukasta.

Maassa on tiestöä noin 18 750 km. Ennen Afganistanin sotaa kestopäällystettyä tiestöä oli noin 2 800 km, joista 1 650 km oli tervattua ja loput betonipintaista tietä. Päätie kulkee reittiä Herat – Kandahar – Kabul – Jalalabad. Tiestö on huonossa kunnossa sodan ja kunnostustoimenpiteiden puutteen vuoksi. Farayabin maakunnassa ei ole kestopäällystettyä tiestöä.

Rautateitä on vain 25 km maan pohjoisosassa. Aiempina vuosikymmeninä monet maan hallitsijat nimenomaan vastustivat tieverkoston kehittämistä, koska he katsoivat sen heikentävän maan puolustusmahdollisuuksia. Näihin päiviin saakka tärkeimpiä kuljetusvälineitä ovat olleet hevoset, kamelit ja aasit. Niiden avulla on siirretty materiaalia perinteisessä karavaanimuodostelmassa.

Maassa on 45 lentokenttää, joista vain 10 on päällystettyjä. Lentokentistä viisi on siviilikenttiä. Tärkeimmät lentokentät ovat Kabulin kansainvälinen lentokenttä (KAIA) sekä Bagramin, Kandaharin, Heratin ja Mazar-E-Sarifin kentät. Maimanan kiitorata on vielä sorapäällysteinen.

Lankapuhelinverkkoa ei ole korjattu sodan jälkeen, mutta suurimmissa kaupungeissa toimii kaksi paikallista matkapuhelinoperaattoria AWCC ja ROSHAN.
Suurimmat joet Amurin lisäksi ovat Morghab, Harirud, Farah ja Helmand, jotka virtaavat Hindu Kushin vuoristosta pääosin länteen. Vain Amur-joessa on kaksi satamaa ja ne sijaitsevat maan pohjoisosassa.

Afganistanissa ei ole koskaan ollut vahvaa keskushallintoa. Maata on kuvattu 25 000 kylän muodostamaksi ”kokonaisuudeksi”. Hallinnollisesti maa on jaettu 34 maakuntaan, joita johtavat presidentin nimittämät kuvernöörit. Maakunnat on jaettu alueisiin. Keskushallinto ja kuvernöörit eivät aina nauti paikallisten mahtihenkilöiden ja heitä tukevien kansalaisten luottamusta. Ristiriidat ja kiistat ovat yleisiä aiheuttaen levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia vaikeuttaen maan olojen rauhoittumista ja kehittämistä.

Maan rahayksikkö on afgaani. Lokakuussa 2002 aloitettu raha uudistus saatiin päätökseen tammikuussa 2003. Yhdellä US-dollarilla saa noin 47 afgaania. Kurssi vaihtelee kuitenkin lähes päivittäin.

Väestö

Maan pääuskonto on islam. Väestöstä sunnimuslimeja on 80%, shiamuslimeja 19% ja muiden uskontokuntien edustajia 1%. Uskonnon lisäksi maata leimaa väestön jakautuminen erilaisiin etnisiin ryhmiin. Näiden väliset riidat ovat olleet yksi maan ongelmista vuosisatojen ajan. Etnisten ryhmien jakauma on seuraava: pastuja 42%, tadzikkeja 27%, uzbekkeja 9%, hazaroita 9% sekä muita 13%. Noin 80 % maan väestöstä on lukutaidottomia.

Teksti: Majuri Rainer Peltoniemi

http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/isaf_operaatioalue.dsp


Login »