Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Päivi Nerg
Suomalainen yhteiskunta on kautta historian ollut aina monikulttuurinen ja moniuskontoinen. Tosiasia on, että Suomen historiaa on helpompi kirjoittaa monikulttuurisista kuin monokulttuurisista lähtökohdista. Monimuotoistuvassa yhteiskunnassa monikulttuurisuus- ja uskontokysymykset eivät kuulu yhden toimijatahon vastuulle. Kaikkia yhteiskunnan toimijoita tarvitaan asenteiden muokkaamisessa ja positiivisen vuoropuhelun edistämisessä.
Tästä syystä etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO valitsi vuoden 2014 pääteemaksi uskonnollisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisen. Neuvottelukunnan työssä mukana olevat uskonnolliset yhdyskunnat ja yhteisöt ovat tuoneet esille tekemäänsä rakentavaa vuoropuhelua edistävää ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa työtä. Samalla esitettiin toive, että uskonnollisten yhteisöjen rooli tulisi enemmän esille.
Eri uskontokuntiin kuuluvien yhteisöjen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostaa esille kohtaamiaan epäkohtia on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi kuluneen vuoden aikana ETNO:ssa on keskusteltu laajasti muun muassa neuvonnan tärkeydestä monikulttuurisissa yhteisöissä, yhteistyön puutteesta viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välillä sekä uskonnollisten yhteisöjen jäsenten kohtaamista ennakkoluuloista ja näiden ennakkoluulojen murtamisesta.
Vuoropuhelua tulee käydä myös uskontoperinteiden sisällä: yhteistä perintöä eri tavoin tulkitsevat suuntaukset voivat vuoropuhelun kautta oppia ymmärtämään toisiaan paremmin historian painolastista huolimatta.
Naisten ja eri ikäpolvien edustajien osallistumista vuoropuheluun tulee tukea. Uskonnollisia yhteisöjä tulee tukea myös nuorten osallistamisessa toimintaan. Nuorille itselleen tulee tarjota mahdollisuuksia suunnitella ja järjestää heitä kiinnostavaa toimintaa seurakunnissa ja uskonnollisissa yhdyskunnissa.
Vuoropuhelun edistämisen lisäksi tulee pohtia sitä, miten suomalaisen yhteiskunnan olosuhteita kehitetään otollisemmiksi kaikille. Olisi hyvä pohtia, miten lisätään maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista kanssakäymistä verkostoitumisen kautta. Asenteisiin vaikuttamiseksi ja tiedon lisäämiseksi toimijat voivat järjestää eri uskonnoista ja kulttuureista keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia, joissa on mahdollisuuksia tavata eritaustaisia, toisin uskovia ja ajattelevia. Myös yhteisesti järjestetyt vapaa-ajan harrastukset, hyväntekeväisyystoiminta ja tilojen yhteiskäyttö ovat esimerkkejä käytännön tavoista edistää vuoropuhelua.
Positiivisella kanssakäymisellä ja rakentavalla dialogilla voidaan ehkäistä yhteiskunnallisten epäkohtien ja ristiriitojen syntymistä. Tämä pätee kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tarvitsemme enemmän yhteistä toimintaa ja vuoropuhelua luodaksemme avoimen ja monimuotoisen, mutta samalla turvallisen yhteiskunnan.
Uskonnollisilla yhteisöillä on suuri rooli vuoropuhelun edistämissä ja sitä kautta hyvien etnisten suhteiden edistämisessä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta korostaa, että uskonnot eivät uhkaa toisiaan. Niiden yhteinen uhka on sellainen arvomaailma, jossa ennakkoluulot, vihamielisyys ja pelko hämärtävät vastuutamme edistää oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja puolustaa heikommassa asemassa olevia.
Rakentava vuoropuhelu auttaa meitä kaikkia kunnioittamaan ja ymmärtämään toisiamme ja rakentamaan meille kaikille parempaa yhteiskuntaa.
Linki>
دیدگاه خودرا بنویسید