Tuomioistuin on todennut sekä Belgian että Kreikan rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 13 artikloja. Tuomioistuin vahvistaa, että MSS on joutunut epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kohteeksi ja hänen oikeuttaan tehokkaaseen muutoksenhakuun on loukattu.
Päätös koskee afganistanilaista turvapaikanhakijaa, joka oli saapunut Kreikan kautta Belgiaan. Kreikkaan saavuttuaan hänet oli otettu säilöön viikoksi, jonka jälkeen hänet vapautettiin. Samalla hänelle annettiin päätös, jonka mukaan hänen tuli poistua maasta. Hän ei saanut ohjeistusta turvapaikkamenettelystä. Tämän jälkeen valittaja matkusti Belgiaan, jossa hän haki turvapaikkaa. Belgian viranomaiset eivät tutkineet hakemusta vaan palauttivat hänet vastuunmäärittämis-asetuksen nojalla takaisin Kreikkaan. Kreikkaan saavuttuaan valittaja otettiin välittömästi säilöön kolmeksi päiväksi. Elokuussa 2009 valittaja yritti lähteä väärällä passilla pois Kreikasta. Hänet otettiin jälleen säilöön ja tuomittiin vankeusrangaistukseen, josta kuitenkin luovuttiin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Kreikan säilöönotto-olosuhteiden rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Valittajaa pidettiin pienessä huoneessa, jossa oli 20 ihmistä. WC:hen pääsy oli vartijoiden suopeudesta kiinni. Vartijat myös pahoinpitelivät säilöön otettuja. Tuomioistuin katsoi lukuisten raporttien tukevan valittajan kertomaa. Raporteissa on todettu, että säilöönottoyksiköt ovat usein niin täynnä, että turvapaikanhakijoiden täytyy nukkua vuoroissa. Raporttien mukaan turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen maahan saavuttaessa on ollut systemaattista. Kyseisessä tapauksessa valittajan säilöön ottaminen Belgiasta käännyttämisen yhteydessä ei ollut myöskään Kreikan kansallisen lainsäädännön mukaista, sillä viranomaisilla oli valittajan henkilöllisyys ja asema turvapaikanhakijana tiedossa.
Päätöksen mukaan myös Kreikan yleiset vastaanotto-olosuhteet rikkovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Kreikassa on tällä hetkellä noin 48 000 turvapaikanhakijaa, mutta vastaanottopaikkoja on vain 865. Tuomioistuin katsoi, että valittaja on joutunut halventavan kohtelun kohteeksi jouduttuaan asumaan kadulla useita kuukausia ilman mahdollisuutta perustarpeiden turvaamiseen. Lisäksi valittajalla ei ollut minkäänlaista tietoa olosuhteiden mahdollisesta kohentumisesta tulevaisuudessa.
Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvisti useissa raporteissa esiin tuodut ongelmat Kreikan turvapaikkamenettelyn ja muutoksenhaun osalta. Tuomioistuin yhtyi järjestöjen näkemykseen, ettei turvapaikanhakijoilla ole takeita turvapaikkamenettelyyn pääsystä, hakemuksen asianmukaisesta käsittelystä eikä tehokkaasta muutoksenhausta. Lisäksi turvapaikanhakijat ovat vaarassa vastoin ehdotonta palautuskieltoa joutua käännytetyksi Kreikasta ilman turvapaikkaperusteiden tutkimista ja ilman todellista ja tehokasta muutoksenhakumenettelyä. Tuomioistuin kiinnitti huomiota myös siihen, että Kreikassa vain harva turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen verrattuna muihin Euroopan maihin.
Belgian osalta tuomioistuin totesi Belgian rikkoneen ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa päättäessään käännyttää valittajan Kreikkaan, vaikka Belgian viranomaisilla on täytynyt olla tiedossaan Kreikan tilanne. Pelkästään kansallisen lainsäädännön olemassaolo tai kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen ei takaa riittävää suojaa epäinhimillistä kohtelua vastaan. Belgia ei ollut myöskään käyttänyt mahdollisuuttaan soveltaa vastuunmäärittämisasetuksen ns. suvereniteettilauseketta, jonka mukaan jäsenvaltio voi tutkia turvapaikkahakemuksen, vaikka ei ole siitä vastuussa.
Tuomioistuin määräsi Kreikan maksamaan valittajalle 1000 euroa ja Belgian 24 900 euroa korvauksia.
Suomen osalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen on kesästä 2008 lähtien valitettu ja saatu satoja täytäntöönpanokieltoja. Pakolaisneuvonta on esittänyt Maahanmuuttovirastolle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksessään käyttämät raportit Kreikan epäinhimillisistä olosuhteista ja vaatinut turvapaikkahakemusten käsittelyä Suomessa. Maahanmuuttovirasto on siitä huolimatta MSS-päätöksen antamiseen asti tehnyt käännyttämispäätöksiä Kreikkaan.
Kansainväliset ihmisoikeuselimet ja mm. Amnesty International ja Human Rights Watch ovat jo usean vuoden ajan tuoneet Kreikan kestämättömän tilanteen raporteissaan esiin. Päätös vahvistaa sen, että Kreikassa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin ja maan vastaanotto-olosuhteet ovat epäinhimilliset. Palautuskiellot tulee arvioida myös käännytettäessä turvapaikanhakijoita toiseen EU-jäsenvaltioon. Turvapaikkapäätökset eivät voi enää automaattisesti perustua olettamaan siitä, että EU-jäsenvaltio on hakijalle turvallinen ja noudattaa ihmis- ja perusoikeusvelvoitteitaan. Päätös vahvistaa, että EU:ssa ei ole yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää, jolle Dublin-järjestelmä perustuu.
Lisätietoja:
Johtava lakimies Marjaana Laine p. 075 7575 111
Lakimies Ida Staffans p. 045 318 6187
pakolaisneuvonta
دیدگاه خودرا بنویسید